Uncategorized

Leppävaaran rautatieasema, jonka alkuperäinen nimi oli Alberga, avattiin vuonna 1904, ja sen ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1907. Vuonna 1925 se sai nykyisen suomenkielisen nimensä. Asemalla, joka sijaitsee yhdellä tiheimmin asutuista alueista kaupunkiradan läheisyydessä, on ollut ratkaiseva rooli Leppävaaran kehityksessä. Asema on kokenut nopeaa kaupunkikasvua erityisesti Helsingin radan rakentamisen jälkeen, mikä edisti alueen aluerakentamista ja rakentamista…

Vuonna 1886 rakennettu Ylivieskan rautatieasema on tärkeä rautatieliikenteen solmukohta Pohjanmaan radalla, joka yhdistää Iisalmeen ja muihin Suomen keskeisiin kaupunkeihin. Asemarakennus myytiin hiljattain huutokaupassa, jossa korkeimman tarjouksen teki paikallinen liikemies. Tämä uusi omistaja on ilmoittanut, että rakennuksen kunnostustyöt aloitetaan ensi kesänä, jolloin sen historiallinen arvo ja toimivuus säilyvät. Ylivieskan asemalla sijaitsee Pohjanmaan rautateiden muistomerkki, joka tunnetaan…

Hovioikeudenpuistikon itäpäässä sijaitseva Vaasan rautatieasema on elävä todiste Suomen rikkaasta rautatiehistoriasta. Vaasan radan toisena säilyneenä II-luokan asemana sen vuonna 1883 valmistunut ja vuonna 1902 laajennettu rakennus on merkittävä, sillä se on yhdistetty puiseen laiturikatokseen, joka on ainutlaatuinen piirre tällä alueella. Asema ja sen ympäristö, mukaan lukien rataa reunustava lehmusrivi ja entinen puistoalue, muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän…

Porin rautatieasema, joka sijaitsee Riihiketossa Etelä-Suomessa, avattiin vuonna 1895 osana Tampereen ja Mäntyluodon välistä rautatietä. Asemalla on ollut tärkeä rooli alueen liikenteen kehityksessä, sillä se on palvellut sekä paikallista teollisuutta että Porin asukkaita. Vuonna 1930 asemalle lisättiin tavaravarikko ja vuonna 1932 rakennettiin vesitorni, jotka molemmat lisäävät aseman historiallista arvoa. Vuonna 1942 rakennettiin asuinkasarmi rautatiehenkilökunnalle. Vuosituhannen…

Kupittaan rautatieasema, joka alun perin tunnettiin vuoteen 1946 asti nimellä Turku Itäinen, on tärkeä pysäkki Helsinki-Turku-radalla. Vuonna 1914 avattu asema sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Turun päärautatieasemalta Kupittaan kaupunginosassa. Sen historia liittyy alueen rautatiekehitykseen, muun muassa Karjaalta Turkuun vuonna 1899 valmistuneeseen rantarataan ja vuonna 1903 valmistuneeseen yhteyteen Helsinkiin. Nykyään Kupittaan asemaa käyttää vuosittain yli 300…

Jyväskylän entinen rautatieasema on elävä todiste Suomen rikkaasta rautatiehistoriasta. Jyväsjärven rannalla, entisen laajan rautatiealueen eteläosassa sijaitseva asema on osa kaupungin kaupunkirakenteen keskeistä historiallista kerrostumaa. Sen ympärillä on maamerkkirakennuksia, kuten vuonna 1916 valmistunut asemaravintola, sekä erilaisia asuin- ja ulkorakennuksia, jotka kuvastavat tuon ajan arkea. Vaikka aseman toiminnot siirrettiin nykyaikaiseen matkakeskukseen vuonna 2002, alue on edelleen kulttuurinen…

Mansikkalan ja Tainionkosken kaupunginosien välissä Koskitien varrella sijaitsevalla Imatran rautatieasemalla on rikas historia, joka ulottuu aina 1890-luvulle saakka. Alkuperäinen, Knut Nylanderin suunnittelema asema palveli aluetta vuosikymmeniä, kunnes se purettiin vuonna 1974. Sen tilalle valmistui vuonna 1977 uusi asema, joka on edelleen tärkeä liikenteen solmukohta, joka yhdistää Suomen rataverkon linja-autolinjaan ja muihin tärkeisiin palveluihin. Nykyään Imatran…

Vuonna 1862 avattu Järvenpään rautatieasema on yksi Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista rautatieasemista. Se on osa historiallista Helsinki-Hämeenlinna-rataa, maan ensimmäistä rautatielinjaa, joka vauhditti merkittävästi alueen kehitystä. Järvenpään kaupungin keskustassa sijaitsevalla asemalla on ollut ratkaiseva rooli kaupungin muutoksessa, sillä se on rakentamisestaan lähtien helpottanut kauppaa ja teollisuutta. Vuonna 1840, ennen rautatien tuloa, Järvenpään väkiluku oli vain 434,…

Kanta-Hämeessä sijaitseva Hämeenlinnan rautatieasema on yksi Suomen merkittävimmistä rautatieasemista, sillä se on maan ensimmäisen rautatielinjan pääteasema. Vuonna 1921 arkkitehti Thure Hällströmin suunnitelmien mukaan rakennettu asema on tunnettu punatiiliarkkitehtuuristaan, jossa on barokkivaikutteita, jotka näkyvät erityisesti katon yksityiskohdissa. Asema sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla Vanajaveden rannalla, joka tarjosi tehokkaan vesi- ja rautatieyhteyden Suomen sisämaan ja pääkaupungin Helsingin välille….

Kaakkois-Suomessa sijaitsevalla Lappeenrannan rautatieasema on keskeinen asema maan rautatieverkossa. Nykyinen asemarakennus avattiin lokakuussa 1934 vanhan Keisarin aseman tilalle. Muutoksen teki välttämättömäksi vuonna 1931 alkanut Lappeenrannan ja Imatran välisen rautatien rakentaminen, joka siirsi aseman sijaintia kilometrin verran etelään. Siitä lähtien asema on ollut alueen tärkeä yhteyspiste, erityisesti sen jälkeen, kun yhteydet Helsinkiin laajenivat vuonna 1963, kun…